top of page
KulkuriTeatteri
.jpg)
Metsien kätköistä
käsikirjoitus, ohjaus, dramatisointi Benita Kivistö
Kantaesitys 25.10.2014 Hyvinkääsalissa
"Tervetuloa muistelemaan aikoja jolloin puhelinlangat vonkuivat tuulessa, niittokone raksutti pellolla ja heinä nostettiin seipäille, metsä merkitsi muutakin kuin rahaa. Matti Klingen sanoin: Suomalainen muistuttaa sadun lasta, jolle jäi koko elämäksi olkaan joutsenen siipi. Tänä iltana näette seitsemän lyhyttä katkelmaa vanhoista mustavalkoisista Suomi-Filmi klassikoista. Kaikissa niissä on luonnolla ja metsällä oma tärkeä roolinsa.
_edited.jpg)
.jpg)
Salmeluksen Silja - Hanna Tarkiainen.
Salmeluksen Silja ja Armas, Rantoon kesävieras – Jarno Hannula
Frans Emil Sillanpää
Salmeluksen Silja
dramatisointi ja ohjaus Benita Kivistö
Hämeenkyröläinen piikatyttö Silja joutui isän kuoleman jälkeen piiaksi eri taloihin. Monien vaikeiden vaiheiden jälkeen hän päätyy ison talon sisäpiiaksi. Siellä hän kohtaa rakkauden, kokee täyttymyksen, mutta myös syvän pettymyksen.
Kierikan saunakamarissa Siljan nuori elämä päättyy suvisena sunnuntaiaamuna. Sillanpään tarinaan liittyy voimakkaita luontokuvia; kesäisiä idyllejä, syyssateita, ahdistavia, lohduttomia talvitunnelmia.
Mikkola, isäntämies - Sakari Kajosaari, Serafia, ikäneito – Auli Hyyrynen, Aukusta, ikäneito – Marju Kettunen
SILJA – NUORENA NUKKUNUT 1939
käsikirjoitus Juha Nevalainen, perustuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen romaaniin vuodelta 1939
sävellys George de Godzinsky
ohjaus Jack Witikka
Salmeluksen Silja ja Cecilia, Rantoon herraskainen kesävieras – Charlotta Kivistö
_edited.jpg)
_edited_edited.jpg)
.jpg)
Katariina muonamiehen tytär - Charlotta Kivistö, Gustav von Armborg, kreivi - Aki Korpela, Yvonne von Armborg, kreivitär - Auli Hyyrynen.
Kaarina Viitainoja
Katariina ja Munkkiniemen kreivi
dramatisointi ja ohjaus Benita Kivistö
Kevätyö hengittää syvään. Hiirenkorvalla olevat puut Munkkiniemen kartanon uhkeassa puutarhassa, vain kivenheiton matkan päässä Helsingistä, värisevät lempeän kevätyön syleilyssä. On hiiskumattoman hiljaista kaikkialla. Koko kartano nukkuu. Niin voisi luulla, mutta Munkkiniemen kartanon valtiatar, vanha armo, kreivitär Yvonne von Armborg valvoo huoneessaan ikkuna auki ja kuuntelee...
KATARIINA JA MUNKKINIEMEN KREIVI 1943
käsikirjoitus Nisse Hirn, perustuu Kaarina Viitainojan romaaniin
sävellys Nils-Eric Fougstedt
ohjaus Ossi Elstelä
_edited.jpg)
Zacharias Topelius
Kulkurin valssi
dramatisointi ja ohjaus Benita Kivistö
Neuvokas köyhä kulkuri osoittautui rikkaaksi kartanon pojaksi, joka kulkuriksi pukeutuneena sai rakastamaltaan naiselta vastarakkautta sen sijaan, että olisi nainut säätynsä mukaisesti ja tyytynyt haaleaan tunteeseen ja ennalta arvattuun elämään.
Tässäkin elokuvassa on luonnolla merkittävä rooli. Kulkuri ei viihtynyt linnoissa eikä saleissa vaan kaipasi metsän syliin, pois tekopyhästä elämästä, jossa sydäm on kylmä kuin jää! Maantielle ja vapauteen hän halusi ja sinne hän myös lähti!
_edited.jpg)
KULKURIN VALSSI
perustuu Zacharias Topeliuksen romaaniin Linnaisten vihreä kamari vuodelta 1859.
Kulkurin valssin kuuluisimman elokuvaversion on käsikirjoittanut Mika Waltari, sävellykset ovat George de Godzinskyn ja ohjaus Toivo Särkän.
Toisen Kulkurin valssin elokuvakäsikirjoituksen on tehnyt Usko Hurmerinta, säveltäjänä oli Felix Krohn ja ohjaajana Valentin Vaala.
RINGA von LITTOW. Linnaisten kartanon perijä Marke Eiristö
KAARLE LITHAU, arkkitehti
Tuomo Tikkanen
EUSEBIUS WINTERLOO, kapteeni
Aki Korpela
KARL SIGISMUND von LITTOW, patriarkka
Sakari Kajosaari
_edited.jpg)
.jpg)
Tukkijoella sopii hienosti teemamme, sillä vielä niitä honkia humisee täällä Hyvinkäälläkin. Tukkijoella voitte nauttia paitsi kulkurinaisista myös teatterimme komeasta mieskaartista.
Teuvo Pakkala
Tukkijoella
dramatisointi ja ohjaus Benita Kivistö
On tapahtunut niin kuin aina hyvissä kirjoissa: he saivat toisensa. Ja voidaan lopuksi kirjoittaa: Heidän ilonsa oli kuin lintujen laulua keväisessä metsässä ja heidän onnensa kuin pilven päivänpuoleinen ranta. Rakkaus pysyy aina uutena, niin kauan kuin honkia metsissä humisee.
_edited.jpg)
Katri, Pietolan talon ainoa perijä - Hanna Tarkiainen.
_edited.jpg)
_edited.jpg)
Tolari, vanha tukkijätkä syytingillä – Jarno Hannula
Tukkipoika - Arto Vedenpää.
_edited.jpg)
_edited.jpg)
_edited.jpg)
Anni, kylän tyttöjä - Marke Eiristö
Huotari, tukkipoika - Harri Wilén.
Maija, ikäneito - Anne Pietiläinen, Tolari, tukkijätkä – Jarno Hannula
Vielä niitä honkia humisee...
_edited.jpg)
TUKKIJOELLA 2014 NÄYTELMÄ 1899
perustuu Teuvo Pakkalan romaaniin Tukkijoella
dramatisointi ja ohjaus Benita Kivistö
musiikki Charlotta Kivistö
.jpg)
Maailman vanhinta ammattia harjoittavalle naiselle on annettu toinen toistaan halventavia nimiä, häntä on syrjitty ja syljetty, joitakin vuosikymmeniä sitten häntä ei kelpuutettu kirkkoon, hän ei saanut kulkea lapsineen päiväsaikaan kadulla, jotteivät hyväosaisten lapset saisi huonoja vaikutteita.
Violankatu, Hki 55
musiikin sävelllys, johto ja esitys Charlotta Kivistö
käsikirjoitus, dramatisointi ja ohjaus Benita Kivistö
_edited.jpg)
Violankatu, Helsinki 55 on ohjaajamme Benita Kivistön kirjoittama näytelmä, joka perustuu hänen isoisänsä kertomuksiin ”Violankadun tytöistä” niin kuin isoisä heitä kutsui. Vielä vanhanakin hän muisteli heitä lämpimästi; miten ystävällisiä he olivat olleet Sörkan pikkulapsille, miten hyvältä he olivat tuoksuneet
Tervetuloa katsomaan mitä tapahtui ennen ja jälkeen sotien, eräänä lämpimänä kuutamoisena elokuun yönä pienellä laitakaupungin kadunpätkällä.
.jpg)
_edited.jpg)
Jussi Helminen
Myrskyluodon Maija
dramatisointi ja ohjaus Benita Kivistö
Blomqvist kirjoittaa romaanissaan, kuinka saarta reunustavat vaahtona kukkivat tuomet, lahden toisella puolella kohoava synkkä vuori ja pienet lehtipuut saivat Maijan huokaamaan, ettei ole koskaan elämässä nähnyt niin paljon kauneutta yhdellä kertaa. Luonto hurmasi Maijan ja Jannen.
Jannen toivomus toteutui, aamulla paistoi päivä ja monena aamuna senkin jälkeen. Mutta yhtä monena meri vaahtosi kuin vimmattu, jäät iskivät kumahtaen rantakallioihin, valittivat äänekkäästi ennen kuin antautuivat kesäisten aaltojen syliin. Högbergillä, kallion korkeimmalla kohdalla Maija oli lukuisia kertoja tähystänyt Jannea mereltä kotiin, sieltä hän oli juossut sydän särkyneenä alas rantaan nostamaan hukkuneen lapsensa ruumiin rantakalliolle.
Maijan äiti - Tiina Kinnunen, Maijan isä - Jyrki Lilleberg, Kala-Erker, Jannen isä - Samuli Piela.
Armoton meri vei myös Jannen, Maijan rakkaan elämänkumppanin. Elämä oli kovaa, se koetteli Myrskyluodolla eläviä katkeamispisteeseen saakka. Mutta Maija ei katkennut. Hän jatkoi elämäänsä yksin Myrskyluodolla, opetteli kalastamaan ja purjehtimaan ja elättämään perheensä.
Kun voimat eivät enää riittäneet, hän muutti mantereelle; mutta sydämessään hän eli elämänsä loppuun asti Jannensa kanssa Myrskyluodolla.
.jpg)
Janne ja Maija asuivat ulkosaariston luodolla, jossa puita ei kasvanut muutamia leppiä ja tuomia lukuun ottamatta. Kaikki tarvittava puutavara oli tuotava mantereelta jäitä pitkin. Vaikeuksista huolimatta Myrskyluoto oli Maijan ja Jannen paratiisi.
MYRSKYLUODON MAIJA 1974
laulunäytelmän kirjoittanut ja sovittanut Jussi Helminen, perustuu Anni Blomqvistin romaanisarjaan vuosilta 1968 -1975
sävellys Matti Puurtinen
ohjaus Åke Lindman
Vasemmalta Lunkvisti, kertoja ja merirosvo - Harri Wilén, Lipposlaine, merirosvo - Samuli Piela, Pikkupihti, merirosvo - Anni Eiristö, Ruutolhvi, merirosvo - Aki Korpela
Me päätämme yhteisen iltamme Suomen kansan ehkä rakastetuimpaan näytelmään. Se kertoo kartanon pojasta, jonka rakastettu – Erkylän Helena – naitettiin Vuomalan patruunalle vastoin tahtoaan. Roope ei kestänyt menetystä, vaan lähti merirosvolaivan kapteeniksi. Meidän versiossamme Rosvo Roope jää purjehtimaan merelle toisin kuin tutussa laulussa, jossa Roope saa palkkansa ja on nyt Suomessa. Mutta se on ihan toinen tarina se!
Joel Laikka, H. Lemi, Filmikynä
ROSVO ROOPE
dramatisointi ja ohjaus Benita Kivistö
Metsään kätköistä poistumme Rosvo Roopen tahtiin, ajasta jolloin miehet olivat rautaa ja laivat puuta. Eikä mitä tahansa puuta, vaan kauan kasvanutta, vahvaa puuta. Vanhimmat yhä seilaavat laivat ovat 1800-luvun puolestavälistä ja niitä on vesillä vielä kymmenkunta. Tuon ajan laivat tehtiin männystä, sisävesillä harvemmin kuusesta. Kaaret olivat katajaa, mutta meren saaristossa käytettiin saarnipuuta kaariin. Sitä oli varmasti käytetty myös Rosvo Roopen uljaaseen Kulkuri-laivaan, joka juuri nyt on lähdössä purjehtimaan tyrskyjä päin kohti uusia seikkailuja.
_edited.jpg)
ROSVO ROOPE 1931
käsikirjoitus Joel Laikka, H. Lemi, Filmikynä, perustuu Rafael Ramstedtin laulelmaan ”Balladi Rosvo Roopesta”
sävellys George de Godzinsky
ohjaus Hannu Leminen
Rosvo Roope, julma ryöväri - Arto Vedenpää
_edited.jpg)
Satamaan jää aina joku muistelemaan Rosvo Roopea, niin myös Suvi Pietilä.
Tiina Kinnunen -kulkuri ja solinalainen.
METSIEN KÄTKÖISTÄ - TEKIJÄT
DRAMATISOINTI JA OHJAUS
Benita Kivistö
MUSIIKIN SÄVELLYS, SOVITUS JA JOHTO
Charlotta Kivistö
KULKURIORKESTERI
Charlotta Kivistö viulu ja piano, Meelis Milli viulu, Paula Nurminen alttoviulu, Jenni Witick sello
NAISKUORO SOLINA
Sonja Hyvönen, Satu Kontiainen, Irmeli Lignell, Katariina Luumi, Päivi Maunula, Minna Ranki, Viivi Virtanen
PUKUSUUNNITTELU
Benita Kivistö
PUKUJEN TOTEUTUS
Anni Eiristö, Hilkka Kauppinen, Benita Kivistö
KAMPAUKSET JA MASKEERAUS
Suvi Pietilä, Charlotta Kivistö
PUKIJAT
Terttu Asikainen, Helka Pietilä
NÄYTTÄMÖMIEHET
Juhani Kataja, Juha Tuomi
TANSSIKOREOGRAFIAT
mestaritanssija Antti Savilampi
tanssitaiteilija Maria Hostikka
tanssitaiteilija, koreografi Favela Vera Ortiz
LAVASTEET
Jaakko Kivistö, Aarno Jalonen
TARPEISTO JA REKVISIITAT
Jaakko Kivistö, Esko Asikainen
MYRSKYLUODON VENE
Tuomo Tikkanen
VALOKUVAT
Risto Kinnunen, Krista Jännäri, Hanna
Tarkiainen, Matti Lampinen, Kulkurit
VALO- JA ÄÄNISUUNNITTELU
Hyvinkääsali
_edited.jpg)
ESITEKuvitelmia/Hanna Tarkiainen
Merirosvon ura aloitetaan jo varhain., kuten kuvasta näkyy. Pikkukulkurit Martta Korpela ja Eevi Kivelä.
Päivitetty 5.5.23 b
bottom of page