top of page
KulkuriTeatteri


Näytelmä kantaesitettiin Turun Linnassa 9.11.2013
Yksinäytöksinen satunäytelmä
Turun Linnan
pohjautuu löyhästi vuonna 1849 ilmestyneeseen Zacharias Topeliuksen kirjoittamaan ja Oiva Koiviston suomentamaan samannimiseen satuun
dramatisointi Benita Kivistö
Tonttu-Ukko
Tonttu-ukko Hegesippus elää Turun linnan syvimmässä ja pimeimmässä Onttotornissa. Siellä hämähäkinseittien, rikkinäisten esineiden ja ummehtuneen ilman ympäröimänä hän ihailee tulipaloilta ja linnan ryöstäjiltä pelastamiaan aarteita. ​Joka kahdeskymmenes vuosi Turun Tuomiokirkon tonttu-ukko Alpiini ja hän käyvät toistensa luona kylässä. Silloin tanssitaan ja lauletaan ja maistetaan Juhana Herttuan mallasjuomaa. Mutta eräänä päivänä kaikki muuttuu.

Henrikki, lukki Skanssilta -
Janne Vaittinen.

Helli, lukki Skanssilta, Tiina Kinnunen.
Helli, seitinsitoja Paattisilta
- Tiina Kinnunen.
Saara Kielikello aiheuttaa hämmennystä ikiaikaisella juoruamishalullaan. Tällä kertaa hän oli saanut Varissuolla vihiä linnan aarteesta ja kailottanut sen koko kaupungille. Ja niin sitten eräänä päivänä Helli Hämähäkki ja Henrikki Lukki huomaavat outoja hiippailijoita linnan ahtaissa käytävissä. Ihan kuin Lemmitty Leppäkertun kirvavaunut rahisisivat kivetyksellä, Lahja Leppäkerttu laulaisi tai Hulda ja Helge Hiiren juusto vilahtaisi käytäväaukoissa.


Lemmitty Leppäkerttu, kirvatarhuri Raunistulasta - Arto Vedenpää ja vaimonsa Lahja Leppäkerttu, runonlausuja Runosmäestä - Charlotta Kivistö ja rekvisitöörin valmistamat kirvavaunut.
Hulda ja Helge Hiiri, vanhaa linnahiirisukua - Marke Eiristö ja Samuli Piela.

Sudet vasemmalta: Sabina, luukorujen valmistaja Lausteelta - Marju Kettunen, Salu, koditon susi sieltä sun täältä - Jarno Hannula, Sulamith, luukorujen käyttäjä Pansiosta - Suvi Pietilä, Sulo, koditon susi sieltä sun täältä - Harri Wilén.
Mitä ihmettä linnassa oikein tapahtuu.
Jopa sudet käyttäytyvät oudosti; Sulolla ja Salulla on omituinen avain, Sulamith on lähtenyt Pansiosta ostamaan luukoruja ja Sabina on tuonut niitä Lausteelta linnaan myytäväksi ja kaikki he ulvovat ihan eri äänellä kuin tavallisesti. Kaiken lisäksi he ulvovat aivan liian paljon ja tanssivat kiihkeän ja kummallisen susijiven!
Ja miksi Sulamith väittää ostavansa ihan joka viikko yhen luuhässäkän. Ja mikä se yleensä on!


Murri, nykyinen pomokissa, alun perin juoruakka Varissuolta - Auli Hyyrynen lempirottansa Wautsin kanssa. Wautsi istuu pääasiallisesti rotankuljetuskärryssä, koske se ei voi sietää, että sen häntä maata laahatessaan haalistuu ja muuttuu karvattomaksi.


Turun sataman vanhat kissamuijat Tylleekä (Anni Eiristö) ja Polleeka (Hilkka Kauppinen) eivät ole moksiskaan sen enempää aarteesta kuin sieppaajistakaan. He joko etsivät matoja tai kalastelevat, sillä he uskovat vakaasti, että kalansyönnin vähyys saa heidän häntä lyhenemään ja se olisi kissan vitsauksista ankarin. Sen voi estää vain narskuttelemalla tuoreita, potkivia Aurajoen kaloja ja nuoleskelemalla ruotoja unen puutteeseen! Mutta millä niitä pahuksen kaloja saisi?
Murri-kissa sen sijaan huomaa kaiken ja on aina paikalla silloin, kun häntä ei kaivata. Mutta mitä Murri ja piispa Hieronymus Mukulakivinen (Jaakko Kivistö) puuhailevat keskenään vai puuhailevatko mitään? Mikä piispaa vaivaan, kun hän koputtelee tuon tuostakin sauvallaan linnan kivilattiaa?

Hegesippus (Aki Korpela) ja Alpiini (Sakari Kajosaari) tanssivat perinteisen 25-vuotismenuettipolkan jälleennäkemisen riemussa.
Näytelmä tarjoaa satujen ystäville mukaansatempaavan tarinan. Charlotta Kivistön säveltämät laulut sekä iloinen musiikki siivittävät menoa. Mutta miten käy Hegesippuksen aarteen, onnistuvatko siepparit varastamaan sen? Entä Turun linnan, jaksaako tonttu vielä hoitaa sitä? Pääseekö Hegesippus sumusiipparillaan takaisin tuomiokirkkoon?
Tonttu-ukon aarrekammiossa on piilossa aarteiden aarre. Se tilattiin Sastamalan puuseppäkoulusta.



TEKIJÄT
ohjaus - Benita Kivistö
musiikin sävellys ja johto - Charlotta Kivistö
musiikin esitys - Charlotta Kivistö koskettimet ja viulu, Joonas Ylänne kitara
aarteen valmistus ja suunnittelu - Jani Talonen, Majuri Mäkelä
lavasterakennus - Esko Asikainen, Jyrki Lilleberg
lavastusmaalaus - Aarno Jalonen
rekvisiitat - Jaakko kivistö
pukusuunnittelu ja toteutus - Benita Kivistö, Anni Eiristö, Hilkka Kauppinen
valosuunnittelu - Joonas Ylänne
valoajo - Aarno jalonen
huovutukset - Sari Kiiliäinen
naamiointi ja kampaukset - Suvi Pietilä, Charlotta Kivistö
koreografiat - Masi Saurén, Toni Keski-Liikala, Antti Savilampi

Leppäkerttu Artonkin pitää käydä vaatturi Benitan luona välillä.

Ihanat kulkurit Jyrki Lilleberg ja Esko Asikainen milloin näyttelemässä milloin lavasteita rakentamassa tai roudaamassa. Tällä kertaa saimme käydä Eskon puuvarastolla valitsemassa lavastepuita ja taisivat he siellä lavasteet rakentaakin. Ja hienot tulikin.
Piispa Mukulakivisen tekemässä päähineessä on kunniapaikalla kaksi jääkiekkomailaa ja kiekko. Se johtaa suoraan piispan salaiseen paheeseen, eli Turun Palloseuran faniporukoihin. Mainittakoon, että piispan komean päähinen on Mukulakivinen valmistanut ihan itse.

Murri, nykyinen pomokissa, entinen juoruakka Charlotan ja Suvin meikkiluolassa.

Mestaripuusepät Jyrki Lilleberg ja Jaakko Kivistö pähkäilemässä lavasteiden pystytystä.


Harjoituksiin tullaan yleensä väsyneinä työpäivän jälkeen ja ne saattavat venyä hyvinkin myöhään. Kun seuraavana päivänä on taas reippaana oltava töissä, kannattaa pitkän viikonlopun treeniputkessa huilata aina kun on mahdollista.

Tyllekä ja Polleeka saivat vatsansa täyteen kalaa, kiitos pikkupoikien, jotka eivät itse olleet niistä kiinnostuneita. Nyt voi nukkua lämpimässä kellarikolossa seuraavaan aamun.!
Päivitetty 20.6.23 b
bottom of page