top of page
KulkuriTeatteri
Leiwo
Katri Lehto
koulumestari Rahkonen ja Kytäjän kreivinna
sovitus Leena K. Lehto
dramatisointi ja ohjaus Benita Kivistö
musiikin sovitus ja johto Charlotta Kivistö
kantaesitys Willanäyttämöllä 24.10,2009
Aleksanteri Rahkosen runo: Miks’ leivo lennät Suomehen kuuluu suomalaiseen lauluaarteistoon. Katri Lehdon käsikirjoitus nostaa runon uusiin ulottuvuuksiin. Se on ylistys rakkaalle isänmaalle, runoudelle, ystävyydelle ja rakkaudelle.
Tapahtuu Kytäjällä, Nurmijärven Kuvernementissä Herran vuosina 1864-1865
Näytelmä Kytäjän kartanon elämästä yhden vuoden aikana. Kartanoa isännöivät kamarineuvos Constantin Linder (Jarno Hannula) ja hänen kaunis, maailman seurapiireissäkin tunnettu vaimonsa Marié Musin-Pushkin (Charlotta Kivistö) ”kreivinna” kuten kytäjäläiset häntä nimittävät.
Hyvinkäälle on juuri valmistunut rautatie ja Suomeen saatu markka. Kytäjälle on perustettu Kukkulinnan koulu ja sen opettajaksi palkattu nuori ylioppilas Aleksanteri Rahkonen (Markku Nieminen). Mitä tapahtuu kun nuori, komea Aleksanteri saapuu kylään uusine aatteineen? Kuka onkaan Aleksanterin kirjoittaman runon ”Miks’ leivo lennät Suomehen” leivo?
MIKS LEIVO LENNÄT SUOMEHEN
Kun Rahkonen lähtee viimeisen kerran kartanosta, hän jättää jälkeensä kreivitär Mariesta kirjoittamansa runon ”Miks’ leiwo lennät Suomehen…”
Sen sävelsi 1900-luvun alussa Heikki Klemetti ja se kuuluu kiistatta maamme lauluaarteistoon. Jokainen lienee laulanut sitä koulussa, mutta vain harva tietää, millaisissa olosuhteissa laulun kauniit säkeet on kirjoitettu ja millaisia kohtaloita niiden taakse kätkeytyykään.
FM Katri Lehdon käsikirjoitus on ylistys Kytäjälle, sen luonnolle, mutta ennen kaikkea ihmiselle, niin kartanon isännälle, talonpojalle kuin taiteilijallekin.
Näytelmä on paikallishistoriaa parhaimmillaan, mutta sen merkitystä valtakunnallisestikaan ei tule vähätellä. Kertoohan se ajasta, jolloin fennomaanit saivat aikaan kielilain, joka takasi suomen kielelle yhtäläiset oikeudet venäjän ja ruotsin kielen rinnalla. Kuvassa vasemmalta Kaarlo Slöör "vänrikki" (Janne Vaittinen), Antti Törneroos-Tuokko "vänrikki" (Sakari Ailus), Julius Krohn, maisteri (Aki Korpela) Aleksanteri Rahkonen, koulumestari (Markku Nieminen, Emma Krohn, Juliuksen vaimo (Marju Kettunen) ja Ottilie Krohn, Juliuksen sisar (Suvi Tuominen).
Kylällä odotetaan jo kovasti uutta koulumestaria, kuka milläkin mielellä.
Nuori koulumestari.Aleksanteri Rahkonen, köyhä myllärin poika Viipurista, lähtee opiskelemaan vuori-insinööriksi Helsinkiin, liittyy Vänrikki Stoolin kääntäjiin, tapaa kapteeni Linderin, joka palkkaa hänet Kukkulinnan koulun koulumestariksi.
Kartanon joulujuhlassa Rahkonen tanssittaa kreivitär Mariéta. He keskustelevat runoudesta ja taiteista. Kaunis, lahjakas, 23-vuotiaana oman kirjansakin julkaissut kreivinna on kuin unennäkö köyhän myllärinpojan silmissä.
Juhlassa esitettiin isänmaallisia lauluja sekä koulumestarin omia kansanlaulumelodioihin riimittelemiä viisuja. Kuorolaiset vasemmalta Anni Eiristö, Harri Wilén, Helena Bäckman, Marke Eiristö, Sakari Kajosaari, Hilda Tanner, Yrjö Koskinen ja Heidi Halme.
Kartanon juhlakohtauksessa nähdään sen ajan kuuluisuuksia. mm. Marien täti Aurora Karamzin (Elvi Tommola), Marién läheinen ystävätär, sveitsiläinen kotiopettajatar Rosa Schwartz (Terhi Korpela), maisteri Julius Krohn (Aki Korpela) vänrikkiystävineen.
Kapteeni ei katsonut suopeasti vaimonsa ja Aleksanterin keskustelua joulujuhlassa. Yhdessä Aurora Karamzinin kanssa he päättivät toimittaa Aleksanterin pois juhlista.
Kartanon juhliin toivat ajan aatteita ja uutta muotia fennomaanit ystävineen.
Nurmijärven kirkkoherra, professori Axel Granfelt (Jaakko Kivistö), saarnasi Kytäjän syntisäkeille pyhäpäivän viettotavoista, joita heillä ei hänen mukaansa ollut, vaan kuluttivat he päivän jumalattomien menoissa koulumestarin johdolla. Opiskelu oli turhuuttaa, sitä ei tavallisen rahvaan pitänyt harjoittaman.
Kotimatkalla kirkosta tutkiskeltiin naapurin syntejä. Mitä enemmän niitä pohti, sitä puhtoisemmaksi oma hurskaus kävi.
KulkuriTrio vastasi musiikista, kuvassa Paula Nurminen ja Teemu Nikkola, Kati Välimaa puuttuu.
Aleksanteri Rahkonen oli myös kääntäjä ja haaveili omasta runokokoelmastaan. Aika kului kuitenkin opetustehtävissä, joita olikin riittämiin. Hän opetti lapsia arkisin ja sunnuntaisin aikuisia.
VERKKO KIRISTYY
Kapteeni ei hyväksy vaimonsa ja Aleksanterin tapaamisia ja toimittaa Rahkosen Helsinkiin. Tammikuussa koulumestari palaa Kytäjälle, mutta mikään ei ole entisensä. Muisto kauniista kreivinnasta jäytää myllärin pojan sydäntä, Luskalan torpparin viina on ainoa lohdutus. Mariekin muistelee Aleksanteria ja käy tuon tuosta koulussa häntä tapaamassa milloin milläkin syyllä.
Koulumestarin toivoton rakkaus kartanon kauniiseen Marie-rouvaan ei laannu. Luskalan torpparin viina on ainoa lohdutus. Kuvassa Rahkonen, Kokkilan Kustaa (Sakari Kajosaari) ja Luskalan Anders (Harri Wilén).
Kartanonherran (Jarno Hannula) korviin kantautuu juoruja koulumestarin tihentyvistä käynneistä Luskalassa. Yhä pahemmaksi käyvät puheet. Loppukohtauksessa Aleksanteri humalapäissään kertoo tunteistaan ”valkoiseen joutseneen”. Kapteeni Linder tulee paikalle juuri parahiksi nähdäkseen koulumestarinsa tilan ja antaa tälle potkut.
"Vaikka olenkin köyhä myllärin poika, niin tämä runo on minun! Sitä ei voi Kytäjän kapteeni eikä Nurmijärven kirkkoherra eikä itse Venäjän keisarikaan minulta pois ottaa! Ja vielä sitä lauletaan täälläkin.”
Aleksanteri Rahkonen lähtee kartanosta katkerana, mutta jättää jälkeensä kreivitär Mariesta kirjoittamansa runon ”Miks’ leiwo lennät Suomehen…
Aleksanteri Rahkonen, ylioppilas Viipurista - Markku Nieminen
Marié Linder, kreivinna - Charlotta Kivistö
Constantin Linder, kamarineuvos, kapteeni - Jarno Hannula
Maria Gustava af Tengström. Pyörlän emäntä - Helena Saarinen
Anders Luskala, lampuoti - Harri Wilén
Fredrica Nikodemidotter, Kokkilan emäntä - Marke Eiristö
Kustaa Kokkila, lampuoti - Sakari Kajosaari
Susanna, piikatyttö Rytköstä - Hilda Tanner
Kusti August Helenius, kuski - Yrjö Koskinen
Manta, piikatyttö Pyörlästä - Heidi Halme
Loviisa, Sipilän vanha emäntä - Anni Eiristö
Julius Krohn, maisteri - Aki Korpela
Emma Krohn, Juliuksen vaimo - Marju Kettunen
Ottilie Krohn, Juliuksen sisar - Suvi Tuominen
Antti Törneroos-Tuokko. "vänrikki" - Janne Vaittinen
Axel Granfelt, Nurmijärven kirkkoherra, professori - Jaakko Kivistö
Aurora Karamzin, paronitar - Elvi Tommola
Rosa Schwarzt, kotiopettajatar Sveitsistä - Terhi Korpela
Olga Kabalevna, venäläinen vieras - Pirjo Honkanen
ROOLEISSA
MEIKIT, PERUUKIT, KAMPAUKSET:
Charlotta Kivistö ja teatterilaiset
REKVISIITTA:
kirkon ikkunat, saarnatuoli, vyöt, korut, kengät Jaakko Kivistö
LAVASTUS:
lavasterakennus ja -maalaus Aarno Jalonen
VALOT:
valosuunnittelu ja -ajo Aarno Jalonen
YHTEISTYÖSSÄ MUKANA
Aamuposti
LEIWON TEKIJÄT
MUSIIKKI
KulkuriTrio, johtajana Charlotta Kivistö
Kati Välimaa huilu ja koskettimet, Paula Nurminen alttoviulu, Teemu Nikkola sello
TANSSIKOREOGRAFIAT:
Antti Savilampi Toni Keski-Liikala
PUVUSTUS
suunnittelu Benita Kivistö
toteutus Hilkka Kauppinen, Anni Eiristö, Benita Kivistö
KANSIKUVAKILPAILU
Teatterimme järjesti Kytäjän koululaisille kilpailun Leiwon käsiohjelmakuvaksi. Oppilaat piirsivät ahkerasti monta toinen toistaan omaperäisempää kuvaa joista raatimme valitsi toteutettavaksi
Sonja Kokkosen (8v) työn.
Sonja oli kuvannut kartanon ja sen yllä lentävän leivon todella hienosti.
Onneksi olkoon Sonja!
Päivitetty 13.5.23 Hossa
bottom of page