top of page
KulkuriTeatteri
Katri Lehto
Hopeavuori ja Kuninkaankoski eli
KUNINKAAN EVÄÄT
dramatisointi ja ohjaus Benita Kivistö
musiikin sovitus ja johto Charlotta Kivistö
viulu ja koskettimet
ensi-ilta Willanäyttämöllä 15.9.2007
Kuningas Kustaa II Adolf - Aki Korpela.
Näytelmä palaa Hyvinkään menneisyyteen, vuoteen 1616, jolloin Ruotsi-Suomen nuori kuningas Kustaa II Adolf tulee Hyvinkäälle selvittämään vieläkö Hyvinkään Hopeavuoressa olisi hopeaa. Hän pysähtyy seurueensa kanssa Hyvinkäänkylän Nikkilän savupirttiin.
Hämeenlinnan verovouti Olavi Jaakonpoika oli yhtä kiivas mies kuin Helsingin Latokartanon Sipi-vouti, joten nujakoida piti - kuningasta odotellessakin.
Nurmijärven vastaperustetun seurakunnan I kirkkoherra Josef Canuti (Jaakko Kivistö) tapaa pitkästä aikaa Krissin vanhan emännän Selman (Pirjo Honkanen) ja ryhtyy tuota pikaa kosiopuuhiin.
Kuningas Kustaa II Adolf majoittuu matkalla Hopeavuorelle Nikkilän savupirtissä. Siellä odottaa jännittyneinä kirjava seurue, jokainen omasta syystään.
Kuninkaan seurue on parhaillaan vanhalla hyljätyllä kaivoksella, odottaessa on etsitty talon lämpimät vällyt, jotka Reetta Grelsintytär (Heidi Halme) ja Kirsti Eerikintytär (Marke Eiristö) pukevat kuninkaan päälle heti tämän saapuessa.
Voudit ottivat tehtävänsä vakavasti. Illan alussa pysyi rivikin oikoisena, kun olut oli vielä kuumentamatta. Mutta kohta astuttaisiin pöytään ja puhuttaisiin sodista ja kenties rauhoistakin.
FM Katri Lehto kertoo näytelmästään:
"Hyvinkää-Seuran 20-vuotisjuhlassa 1977 Hyvinkään Teatterin näyttelijät esittivät tämännimisen pikku näytelmäni, jonka hiukan muokattuna annan lukijoiden käteen seuran 30-vuotisjulkaisun mukana. Sen aiheesta olen kiitollisuudenvelassa Kustaa Hautala –vainajalle, joka Hyvinkään seudun historiassa kertoo Hyvinkäänvuoren eli Hopeavuoren kaivoksesta sekä käräjäpöytäkirjasta, josta selvisi Kustaa II Aadolfin käynti Hyvinkäällä ja voutien kiista 17 naudan ja 12 sian ruhojen häviämisestä. Eri lähteistä löytyi lisää tietoja, varsin niukkoja tosin, mutta kylliksi kuitenkin saamaan mielikuvituksen liikkeelle. Hyvinkään ja Kytäjärven kylät ihmisineen alkoivat hahmottua.”
Olavi Jaakonpoika, verovouti Hämeenlinnasta (Jarno Hannula) ja Siegfred eli Sipi-vouti Helsingin Latokartanosta (Jouko Tanner) eivät pääse yhteisymmärrykseen viiden sian kohtalosta..
Kuningas toi tullessaan omat musikanttinsa: Apollonia
Jaakontytär ( Charlotta Kivistö) fioli, rumpu, tiu'ut, Pirita Hannuntytär (Marju Kettunen) flöitti ja Anna Kort (Kristiina Hirvonen) sello.
Nuorta lempeäkin saatiin maistaa, kun Krissin Juho (Harri Wilén) lempi tosissaan talon Kirsti-tytärtä (Marke Eiristö).
Nikkilän savupirtti on maakirjojen mukaan veronmaksukyvytön, mutta ponteva leskiemäntä Marketta Niilontytär (Auli Hyyrynen) tytärpuolineen toivoo talosta keskikievaria. Puhemieheksi on lupautunut kirkkoherra Josef Canuti, joka mieluusti paistattelee kuninkaan loisteessa.
Kuninkaan seuralainen, luotettu vuori-insinööri Botveyd Lackey (Hilda Tanner) seurasi, kun kuningas allekirjoitti leskivaimon kovasti odottaman kestikievariluvan!
Kuuman pirtin hämärässä leimahtelevat väkevät tunteet! Vaikka hopea jää ehkä löytymättä, niin pirtin seinät kätkevät ainakin kolmen parin yhteiset sävelet.
Valpuri-muori ja ikäneito Selma odottivat kuningasta, ilmeestä päätellen epäillen pahinta.
Kirkkoherra Canutin puhetapa ei kaikin osin miellyttänyt kuningasta.
ROOLEISSA
Kuningas Kustaa II Aadolf
AKI KORPELA
Heikki Olavinpoika, Lopen nimismies
SAKARI KAJOSAARI
Olavi Jaakonpoika, verovouti Hämeenlinnasta
JARNO HANNULA
Siegfred eli Sipi-vouti Helsingin Latokartanosta
JOUKO TANNER
Josef Canuti, Nurmijärven kirkkoherra
JAAKKO KIVISTÖ
Juho Grelsinpoika Hyvinkään Krissiltä
HARRI WILÉN
Reeta Grelsintytär Hyvinkään Krissiltä
HEIDI HALME
Matti Mikonpoika, talonpoika Ollilan Kokkilasta
YRJÖ KOSKINEN
Botwed Lackey, ulkomaalainen vuorimestari
HILDA TANNER
Marketta Niilontytär,leski Hyvinkään Nikkilästä
AULI HYYRYNEN
Kirsti Eerikintytär, edellisen tytärpuol
MARKE EIRISTÖ
Valpuri, vanha sukulainen
ANNI EIRISTÖ
Selma, vanhaemäntä Hyvinkään Krissiltä
PIRJO HONKANEN
Pirjetta Laiskaluu, yrttimuori Turun linnasta
HILKKA KAUPPINEN
KUNINKAAN MUSIKANTIT
Apollonia Jaakontytär - CHARLOTTA KIVISTÖ
Pirita Hannutytär - MARJU KETTUNEN
Anna Kort - KRISTIINA HIRVONEN
MARKKINOILLA
Elfebet Pahajärvi - ELVI TOMMOLA
Briitta Kylmärauta - MAARIT TANNER
Larissa Ruisjalka - HELENA BÄCKMAN
TEKIJÄT
PUKUSUUNNITTELU
Benita Kivistö
PUKUJEN OMPELU JA TOTEUTUS
Anni Eiristö, Hilkka Kauppinen, Benita Kivistö
PÄÄHINEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
Charlotta Kivistö
LAVASTUS JA REKVIISIITTA
Jaakko Kivistö. Aarno Jalonen, kulkurit
TANSSIT ja KOREOGRAFIAT
Antti Savilampi
MASKIT ja KAMPAUKSET
Charlotta Kivistö
PERUUKIT ja PARRAT
Kuokkanen Oy, Charlotta Kivistö
VALOT
Aarno Jalonen
Kustaa II Adolf
kuningas
Heikki Olavinpoika
Lopen nimismies
Olavi Jaakonpoika Hämeenlinnan verovouti
Botwed Lackey
vuori-insinööri
Siegfred- eli Sipivouti
Helsingin Latokaski
Rekvisitööri Jaakon bravuureja olivat korkeakorkoiset kengät, jotka me naiset viimeistelimme rusetein ym.
Kun tulet teatteriin, astut suoraan 1600-luvun torille, josta voit ennen esityksen alkua ostaa olutta, ruisleipää ja juustoa. Väliajalla voit myös kuunnella musikantteja tai ostaa vaikkapa lemmennostatustaikoja Turun Linnan kuululta yrttimuorilta Pirjetta Laiskaluulta (Hilkka Kauppinen). Elfebet Pahajärvi, lippukojun haltija (Elvi Tommola), Larissa Ruisjalka (Helena Bäckman) ja majatalon emäntä Briitta Kylmäjalka (Maarit Tanner)kojuissaan
KUNINKAAN EVÄÄT - JUHLANÄYTÖS
FM KATRI LEHTO kunnioitti näytelmäämme osana 90-vuotisjuhlaansa.
Kreivitär Ulrika Base
ohjaaja.
FM Katri Lehto seurasi kiinnostuneena kuningas Kustaa II Adolfin (Aki Korpela) esiintymistä ja asua. Ulrika Base (ohjaaja) ja kirkkoherra Josef Canuti (Jaakko Kivistö) olivat onnellisia Katri Lehdon kauniista kiitoksista ja kaikkien kulkureiden tavoin iloisia, että hän pääsi juhlistamaan näytöstämme.
HYVINKÄÄ SEURAN 90-VUOTISJUHLA
Ohjaajastamme SISAR HOPEA
Ohjaaja Benita Kivistö nimitettiin 17.6.07 Hyvinkää-Seuran 50-vuotisjuhlassa Sisar-Hopeaksi. Vahvistukseksi Hyvinkää-Seuran puheenjohtaja Lars Nyman ja sihteeri Tarja Haukkasalo ojensivat hänelle hopeisen, Terho Sakin suunnitteleman plaketin.
Erityisen juhlavan tilanteesta teki se, että plaketti luovutettiin hänen ohjaamansa Kuninkaan eväät -näytelmän alussa. Ohjaaja kiitti lämpimästi Hyvinkää Seuraa muistamisesta!
Lue lisää tilaisuudesta tästä: OHJAAJA PALKITTU.
POHJOLA NORDEN och GUSTAV II ADOLF PÅ SILVERBERGET
Nordiskt Gästabud
Benita Kivistö: PARI SANAA NÄYTELMÄSTÄ
Kuninkaan eväät on teatterimme suosituimpia näytelmiä. Sitä esitettiin yhteensä neljätoista kertaa ja aina loppuunmyydylle salille. FM Katri Lehdon käsikirjoittamassa ja allekirjoittaneen dramatisoimassa ja ohjaamassa näytelmässä kävi katsojia kolmisen tuhatta. Lisäesityksiä toivotaan yhä vielä, mutta toistaiseksi eväät saavat olla kaapissa.
Näytelmän voittokulku alkoi Hyvinkää-Seuran puheenjohtajan Lars Nymanin puhelinsoitosta keväällä 2007. Hänen vaimonsa muisti, että Katri Lehto oli kirjoittanut pikkunäytelmän Kuninkaan eväät Hyvinkää-Seuran 20-vuotisjuhliin esittäjänä silloinen harrastajateatteri Hyvinkään Teatteri. He ehdottivat, että KulkuriTeatteri ottaisi sen ohjelmistoonsa ja esittäisi Hyvinkää-Seuran 50-vuotisjuhlassa. Nyman oli ottanut yhteyttä kirjailijaan ja saanut luvan muokata näytelmää tarpeisiimme sopivaksi.
Innostuin oitis - olihan 1600-luku mitä kiehtovin aikakausi, puhumattakaan, että Hyvinkäällä oli vieraillut oikea kuningas. Nopeasti kävi ilmi, ettei lyhyt koululaisille tarkoitettu näytelmä sellaisenaan toimisi, joten minun piti kirjoittaa tekstiä roimasti lisää ja laventaa tarinaa. Jotta näytelmään syntyisi henkilöiden välistä vuorovaikutusta ja hieman draaman särmääkin, kirjoitin muutaman henkilön väliin vispiläkauppaa ja voimistin roolihahmojen karaktäärejä. Uusia ihmisiäkin piti synnyttää!
Ensimmäisenä näytelmään astui Krissin Selma. Iloluontoinen, Selma kiehtoi Nurmijärven kirkkoherran Josef Canutin silmää hyvin lopputuloksin! Toisena savupirttiin astui Valpuri-muori, teräväkielinen vanha emäntä, joka viljeli sikasananlaskuja ja viihtyi Selma-neidin kanssa!
Toki näytelmään tarvitaan nuortakin lempeä, siispä synnytin Krissin Juhon. Hän oli jo pitkään lempinyt talon Marketta tytärtä ja ajankulukseen kiusasi omaa sisartaan Reettaa. Iloinen, rempseä Juho puhalsi raikkaan tuulahduksen savuiseen pirttiin.
Vielä uupui kuitenkin jotain! 1600-luku oli taikauskon vuosisata, siispä tarvitaan noitanainen, mieluusti parantaja. Näin syntyi yrttimuori, joka Turun linnasta tuli auttamaan kuningas Aatolffia lemmensuruissa. Roolia tein yhdessä sitä esittävän, Turun linnassa oppaana toimivan kulkurin, Hilkka Kauppisen kanssa. Käsikirjoitus oli siis selvä, kaikille kulkureille oli roolit ja ei kun harjoittelemaan ja puvustamaan!
Se olikin todellinen voimannäyte harrastajille, jotka olivat päivisin muualla töissä. Anni Eiristö, Hilkka Kauppinen ja minä ompelimme vaatteet tarkoin 1600-luvun mallien mukaan. Jo pelkkä vaatesuunnittelu ja asiaan perehtyminen vei minulta viikkoja. Kun sitten tiedettiin mitä tehdään, oli kankaiden, nyörien, nauhojen, pitsien jne. hakemisen aika ja sitten ommeltiin ja sovitettiin loputtomiin. Kuningas Kustaa II Aadolfin vaatteen Hilkka ompeli tarkoin taulun mukaan! Upea siitä tulikin!
Oma lukunsa oli rekvisiitta, jota ei ollut saatavissa valmiina. Itse oli tehtävä sekin alusta loppuun asti. Rekvisitööri Jaakko valmisti voutien ja kuninkaan kengät punaisine korkeine korkoineen ja rusettisolkineen. Hän rakensi myös voutien miekkavyöt, talonpoikien pyssyt, kalakorit, onget, ym.
Charlotta Kivistön käsialaa ovat kaikki näytelmässä olevat päähineet, voutien sulkahatuista kuninkaan matkahattuun, Aarno Jalonen rakensi komean uunin, jonka pankolla saattoi savupirtin hämärässä makoilla ja maalasi komeat hirsiseinät. Lopputulos oli mahtavaa katsottavaa, eikä kiitoksista ollut tulla loppua. Uskon, että tätä näytelmää tullaan muistamaan kauan.
Benita Kivistö, ohjaaja
Päivitetty 9.2.23 b
bottom of page