IMG_6041_edited.jpg

BENITA KIVISTÖ:

KulkuriTeatterilla on ollut ilo suunnitella ja toteuttaa jo kaksi kertaa Willan Galleriaan jouluikkunat. Viime vuonna aiheina olivat saamelaiset ja talviprinsessa aarteineen, tänä vuonna katsojat pääsivät suomalaiseen maalaismaisemaan, jossa tontut ahertavat tavallisen kansan nukkuessa.

Willan logo paint.jpg
IMG_5535_edited.jpg
Jouluikkunat21aarre vaaka_edited.jpg

Toisessa ikkunassa peikkoäiti Maaru, lapsensa Ordu ja lemmikkirottansa Wautsi ovat menossa jouluillallisille . Pöytä on katettu kaikkine herkkuineen vain heille kahdelle, mutta onkohan niin? Pöydän alla asuvat nimittäin haltijat sammakkokansansa kanssa ja hekin viettävät joulua. Maarun asun olen valmistanut 90-luvun alussa Poika ja peikot eli seikkailu -näytelmään, Jaakko valmisti asulle pään kanaverkosta ja paperimassasta. Juhlapöydän kattaus on rakennettu lahjaksi saaduista ruskeista kankaista, vanhasta kierrätyspallosta, kynttiläjalasta ja monesta muusta kierrätystavarasta.  

WILLAN GALLERIAN JOULUISIA TARINOITA

Kulkurit somistivat jo toisen kerran gallerian suuret ikkunat iloksi ihmisille!

IMG_5644_edited.jpg
IMG_4727 (2)_edited.jpg
IMG_5658 (3).JPG

Pystytysmestarit Suvi Pietilä ja Charlotta Kivistö ovat jo vaikka kuinka monennen ikkunan kimpussa. Keskellä vasemmalta Suvi, Charlotta, Juha Tuomi, Marju Kettunen ja edessä Janne Vaittinen vasemmalla seinämien pystyttäjät Aarno Jalonen ja Juha, hekin jo pystytysmestareita. 

Jouluikkunat21v_edited.jpg

Ikkunoiden valmistaminen alkoi hyvissä ajoin kesän lopulla, mutta silti kiirettä pukkasi. Kahteen viisi-metriseen ikkunaan piti kerätä ja mahduttaa jouluisia aiheita, talvea ja Lappia joulupukin linnasta pieniin yksityiskohtiin asti jouluseimeä unohtamatta. Nämä pienet yksityiskohdat ovat erityisen tärkeitä alle metrin mittaisten pienokaisten mielestä – edellisellä kerralla heitä nähtiin makailemassa ja polvillaan tutkimassa pikkutonttuja, enkeleitä ja poroja – kaikkia sellaisia pikkujuttuja, joita vanhemmat ihmiset tuskin edes huomasivat.

2P6A1800_edited.jpg

Mistä jouluikkunainnostus vuosia sitten alkoi

Charlotta-tyttäreni kävi aikanaan musiikkiopistoa ja vein hänet sinne Kytäjältä. Odottaessani viulu- ja teoriatuntien päättymistä tulin monasti kiertäneeksi opistoa ja jonain tuollaisena haahuilun hetkenä keksin, että olisipa mainio tehdä tyhjiin, suuriin ikkunoihin joulutarina. Lapset ja vanhemmat voisivat kuluttaa odotusaikaa niitä katsoen ja minä voisin kiittää opistoa Charlotan saamasta mainiosta koulutuksesta. Ensimmäiset jouluikkunat syntyivät v. 2008 ja saivat joka vuosi suuren suosion. Yhä vielä kysellään enkelikirkon perään. Monet kertoivat pysähtyneensä aamurukoukseen sen ääreen kiiruhtaessaan työmatkallaan junaan.

IMG_5330_edited.jpg
IMG_4735_edited.jpg

Kierrätystavaroita ja itse tehtyä

Jouluikkunoiden kantava periaate on alusta asti ollut, että kaikki siinä käytetty rekvisiitta on kierrätettyä ja itse tehtyä. Tämän vuoden ikkunassa olevat tontut, porot, seimi ym. rekvisiitta on kulkenut mukanamme jo toistakymmentä vuotta. Hirsitalot, on teatterimme rekvisitööri Jaakko Kivistö rakentanut Lapin tienvarsilta löydetyistä vanhoista oksista, katot Saimaan rannoilta kerätyistä katkenneista järvikaisloista, saranat nahasta ja ikkunapuitteet Kytäjän pihamme risuista.

linna1_edited.jpg

Miten ideat syntyvät?

Peikkosalissa esiintyvän Wautsi-rotan tarina kertoo oleellisimman siitä, miten niin käsikirjoitus- kuin jouluikkunaideatkin syntyvät. Olimme menossa tapamme mukaan pariksi kuukaudeksi Jäämerelle, matkalla oli tullut tavaksi pysähtyä Kaunispään laelle verryttelemään. Kun kävelin rinteellä, löysin kymmenen senttiä läpimitaltaan olevan pyöreän vaneripalan; rotankuljetuskärryn pyörän! Matkalla kirjoitin käsikirjoituksen ehkä kaikkien aikojen suosituimpaan lastennäytelmäämme, kiikutin vaneripalan lavastajallemme Aarno Jaloselle ja hän rakensi rotankuljetuskärryn, jossa Wautsi nytkin istuu lahjajuustoansa vahtien jouluikkunassa. 

Näin syntyi Wautsi, joulunäytelmä ja näin syntyvät myös jouluikkunat. Ideat ovat jossain pilvikanavissa ja putoavat sieltä syliini sopivan hetken tullen.

IMG_4721_edited.jpg

Maalaismaisemaa hallitseva joulupukin linna on mestarinäyte siitä, mitä pois heitettävästä tavarasta voi rakentaa: yksi torni on rakennettu roskalavalle heitetyistä puutarhalaatoista, toinen komean pihahumalamme oksista, kolmas pakkausrullasta, neljäs bambutabletista, katto taikinakulhosta,
ikkunapuitteet hylätystä matosta jne.

IMG_5311_edited_edited.jpg

Kytäjän kodissa teimme parin kuukauden ajan somistusta, saimme testata esineitä paikoilleen yrityksen ja erehdyksen kautta. Rekvisitöörin pajaankaan ei tuona aikana muuta mahtunut kuin hirsirakennuksia, erilaisia laatikoita asetelmien pohjiksi, nuken päitä, paaluja, lautoja, pöytiä, penkkejä, erilaisia tarvikkeita ja työkaluja.

IMG_5577_edited.jpg
Wautsi_edited.jpg

Kuka mitäkin jouluikkunoissa teki?

Minä suunnittelen, hankin tavarat ja kulkurien jouluikkunaiskujoukko pystyttää ne kanssani:  Suvi Pietilä, Charlotta Kivistö, Aarno Jalonen, Juha Tuomi (myös roudaus), Jaakko Kivistö, Tero Pääläinen, Hilkka Kauppinen ja roudaajina Jarno Hannula ja Janne Vaittinen.

Kiitos Mirva Lemmetty ja Willan Ostoskeskus, että pääsimme tekemään lapsille ja lapsenmielisille jouluikkunat. Kiitos myös yhteistyöstä ihan joka tavalla.

IMG_5637_edited.jpg