top of page
IMG_3013c_edited.jpg
Yhdistys_s.jpg

Käsikirjoitus, dramatisointi, ohjaus Benita Kivistö

kertomus Järkän rakentajista 

20151017D.jpg

Kantaesitys 26.1.2016 Hyvinkään Järkällä

RINTA RINNAN - 

Rinta rinnan uusi kuva.jpg

Kun työväen- ja kansalaisopistotoiminta alkoi vuonna 1899 vain harva työväestöstä oli käynyt edes kansakoulua. Sivistykselliset puutteet ja niiden luoma epätasa-arvoisuus herätti voimakkaan sivistystarpeen ja sai aikaan tänäkin päivänä elävänä sykkivän työväen- ja kansalaisopistotyön.

Nuori renkipoika Lauri matkustaa työn toivossa Hyvinkäälle. Matkallaan asemalta Villatehtaalle hän oikaisee pienen metsikön halki ja törmää neitokaiseen. Lempi leimahtaa kohta onkin aika ryhtyä rakentamaan omaa elämää ja omaa taloa. Rintamamiestalot nousevat talkoilla; kun yksi saadaan valmiiksi, siirrytään rakentamaan seuraavaa.

IMG_2905_edited.jpg

Lainan ja Laurin elämä nivoutuu erottamattomasti talon vaiheisiin. Siellä kuluvat vuodet milloin rakentaen, keittiössä hääräten, lippuja myyden, milloin järjestysmiehenä, talonmiehenä jne; mutta aina yhteisten asioiden eteen työtä tehden.  Hyvinkää kasvoi ja kaunistui.

Rinta rinnan 3_edited.jpg

Väki on nuorta ja innokasta. Raskaan työn jälkeen halutaan viettää aikaa tanssien, opiskellen ja harrastaen. Sodan aikana hoitamatta jääneet yhteiset asiat on myös saatava kuntoon ja niitä varten tarvitaan kipeästi oma tila. Kun haave siitä kerran on syttynyt, ei siitä enää luovuta. Oma tupa – oma lupa kangastaa silmien edessä ja sitä kohti mennään!  Niin nousee yhteisin ponnistuksin Hyvinkään Järkkä.

IMG_2943_edited.jpg
IMG_2877_edited.jpg

ROOLEISSA

Marke Eiristö - Laina, Hilu
Terhi Korpela - Laina vanhana
Harri Wilén - Lauri, Lilli
Marju Kettunen - Hertta, Sinke
Auli Hyyrynen - Lahja, Ritu
Charlotta Kivistö - Ester, Sinivuokko
Sonja Heinänen - Hilja
Suvi Pietilä - Natalia, Moona
Jarno Hannula- Reiska, Kielo
Samuli Piela - Armas, Wendu
Tuomo Tikkanen - Otto, Hege
Janne Vaittinen - Pertti, Putte
Jaakko Kivistö - Kustaa
Anni Eiristö - Olga
Sakari Kajosaari - Simana
Kuvat - Aarno Jalonen

IMG_4330_edited.jpg

TEKIJÄT

Jaakko Kivistö - harmoni ja haitari
puvustus - Benita Kivistö, Hilkka Kauppinen
kampaukset ja maskeeraus - Suvi Pietilä, Charlotta Kivistö
rekvisiitta - Jaakko Kivistö
koreografiat - Antti Savilampi, Charlotta Kivistö
valot, visualisointi, lavasteet - Aarno O. Jalonen

käsiohjelma - BK-Napakka 

IMG_2895rajattu_edited.jpg

Näytelmän musiikin sovitti ja johti Charlotta Kivistö. Esityksessä hän soitti viulua, koskettimia ja hanuria. Charlotta  myös harjoitutti näyttelijöiden laulut, teki koreografiat ja viimeisteli tanssit.

IMG_2907_edited.jpg

ohjaajan tervehdys käsiohjelmaan

 

TOIVO - RAKKAUS

Yhdistys_s.jpg

Nämä sanat sopivat hyvin kuvaamaan niiden ihmisten tuntoja, jotka aikanaan ryhtyivät lähes toivottomalta tuntuvaan työhön. Rakentamaan paljain käsin, lähes ilman rahaa Hyvinkään kauppalan keskustaan massiivista taloa, joka vielä tänäkin päivänä seisoo paikallaan kunnioitusta herättävänä. Kun minulta tilattiin näytelmä Järkän historiasta, en voinut kuvitellakaan miten mielenkiintoiselle matkalle pääsin. Tutustuin kotikaupunkini työväen historiaan uudella tavalla, kunnioitukseni talon rakentajia kohtaan kasvoi sitä mukaa, kun tietoni heistä lisääntyi.

Aloitin kirjoittamisen kahlaamalla läpi vapaan sivistystyön historiaa. 1800-luvun puolessa välissä törmäsin kansakoulunopettaja Sofia Hagmanniin, joka perusti ensimmäisen työväenopiston Kangasalle vuonna 1899. Tässä vaiheessa syntyivät ensimmäiset kansanopistot, työväenopistot ja Kansanvalistusseura. Vapaan sivistystyön organisaatioista tuli elinikäisen oppimisen ja kansalaisjärjestöjen omaehtoisen sivistystyön keskus. Kansa janosi tietoa, niin Hyvinkäälläkin.

Päätin ajoittaa näytelmän 40-luvun lopulle, sodan jälkeiseen pula-aikaan. Silloin rintamalta kotiin palanneet ryhtyivät muun väestön kanssa innokkaasti rakentamaan uutta elämää. Hyvinkäällekin majoitettiin evakoita; he tarvitsivat työtä ja sitä Hyvinkäällä riitti. Villatehdas, Renton Kenkätehdas, Vanutehdas, Konepaja ym. tarjosivat uutterille käsille tekemistä. Kun työ oli saatu, oli aika perustaa perhe. Talot nousivat vauhdilla; kun yksi saatiin valmiiksi, ryhdyttiin rakentamaan seuraavaa. Talkoilla tietysti! Väki oli nuorta ja innokasta. Raskaan työn jälkeen jaksettiin vielä tanssia, opiskella, harrastaa ja ennen kaikkea hoitaa retuperälle jääneet asiat. Oma talo alkoi kangastaa unelmissa. Kun haave oli syttynyt, ei siitä enää luovuttu. Näytelmässä seurataan Järkän vaiheita 90-luvulle, jolloin yhdistys säätiöitettiin.

Matka siitä hetkestä, jolloin minulta tilattiin käsikirjoitus tähän päivään, on ollut pitkä, joskus hankalakin, mutta aina mielenkiintoinen. Olen uponnut syvälle niiden ihmisten vaiheisiin, jotka itsensä unohtaen toteuttivat unelmansa. Menetin osan sydämestäni Järkälle. Toivon sen säilyvän työväestön omana, itsenäisenä talona tulevaisuudessakin.
 
Kiitän lämpimästi niitä Hyvinkään Järjestötaloyhdistyksen jäsenjärjestöjen sekä Hyvinkään Järjestalosäätiön entisiä ja nykyisiä jäseniä, jotka antoivat auliisti minulle tietoja käsikirjoitusta varten.Toivotan kaikille Järkän eteen työtä tekeville rohkeutta, sisua ja peräänantamattomuutta; mutta myös siunausta, onnea ja menestystä tulevien haasteiden edessä.

Kytäjällä syyskuun 11 päivänä 2015

Päivitetty 13.5.23 Hossa b

bottom of page