top of page
KulkuriTeatteri
ARMFELTIN AIKAAN
näytelmän kantaesitys 9.2.2019 Hyvinkääsalissa
K.Lehto A. Lahtinen L. K. Lehto B. Kivistö
Rakkaus saa keski-ikäisen Carl Johan Armfeltin (Aki Korpela), Kallen, kuten kytäjäläiset häntä kutsuvat, miettimään tulevaisuutta uudella tavalla. Seitsemäntoistavuotias Maria (Verena Konttila) sekoittaa ikämiehen pään niin perusteellisesti, että säätyerot unohtuvat ja raihnaaseen ruumiiseen astuu - ainakin Kallen mielestä - nuori salskea kosija. Vai astuuko sittenkään? Sydän reistailee ja vanhat polvivaivatkin muistuttavat olemassaolostaan, mutta suurelle omaisuudelle on saatava perijä. Ja minkäs mies sille voi, että Maria on niin vietävän suloinen...
KYTÄJÄN KARTANON KALLE JA FÄLTIN MAIJA
Aki Korpela - Verena Konttila
Armfeltien ajasta kertova, tosiasioihin perustuva näytelmämme pohjautuu FM Katri Lehdon kirjoittamaan teokseen Kytäjän mamsellin muistelmat (Otava 1994), se vie katsojat Hyvinkääläisen historiallisen Kytäjän Kartanon puistoon, Parkiin vietettäviin helluntaijuhlallisuuksiin armon vuonna 1814. Näytelmä jatkaa KulkuriTeatterin Hyvinkään seudun paikallishistoriasta kertovien teosten sarjaa.
Kytäjän kartanoa ovat vuosisatoja hallinneet komeat suvut. Tässä esityksessämme valtaa pitää Armfelt-suku ja sen edustajana itsevaltainen kartanon isäntä, luutnantti Carl Johan Armfelt ”Kalle”. Hänen aikanaan kartano eli loistonsa kautta. Puisto oli pohjoismaiden komeimpia, kartanorakennukseen rakennettiin tuplatornit, korkealle kalliolle perustettiin lainehtiva lampi ja kallion rinteeseen hakattiin portaat, jotta huipulle saattoi nousta hienoissa kengissä. Lammessa kukkivat vaaleanpunaiset lumpeet ja niitä Kalle saattoi iltaisin soudella ihailemaan omalla venosellaan. Kallen taloutta hoiti kartanon talousmamselli Maria Magdalena Mûller (Auli Hyyrynen),
Luutnantti Carl Johan Armfelt kuuluu niiden mahtavien, omaperäisten ja omapäistenkin Kytäjän kartanonherrojen sarjaan, joiden elämästä riittäisi aineksia moneenkin näytelmään. Tähän nyt nähtävään esitykseen on valikoitunut Kallen rakkaudet sekä Maijaan että puutarhaan, jonka hoitoon hän intomielisesti suhtautui ja jota kehitti. Vaaleanpunaisten lumpeiden, saarnipuiden, lehmusten, huvimajojen hankkiminen Kytäjän korkeimman kallion laelle eivät olleet Kallelle vaikeuksia vaan haasteita, jotka hän yksi kerrallaan toteutti.
Tähän itse luomaansa sadunhohtoiseen puutarhaan ja sen lammen rannalle hän sitten eräänä keväisenä päivänä johdatti mielitiettynsä ja ryhtyi kosimaan.
Tarjoiluissa ei kitsasteltu Kallen juhlissa. Ulkomailta tuotettiin mitä erikoisimpia herkkuja viinirypäleistä sinisimpukoihin ja appelsiineista kaviaariin. Kaikkea oli yltäkyllin. Pöydät notkuivat, viini virtasi ja vierailla oli hauskaa.
Kartanon talousmamselli Maria Magdalena Mûller (Auli Hyyrynen) katsastamassa Parkia puutarhuri Taavetti Juhonpojan (Sakari Kajosaari) ja kartanon Maija-piian (Verena Konttila) kanssa ennen juhlallisuuksia.
Näytelmässä vietetään suurta helluntaijuhlaa kartanon puistossa. Koko suku on kutsuttu, niin no miten sen nyt ottaa. Kallen sisar Hedda (Terhi Korpela), köyhät Armfeltit niin kuin heitä kutsutaan, on kutsuttanut itsensä ja tyttärensä juhliin. Tästä Kalle ei ole kovin ilahtunut. Hän suostuu kuitenkin juomaan sisarensa kanssa sisäpiika Kustaavan (Martta Korpela) kaataman punssimaljan.
Pitkäaikainen metsästystoveri, Nurmijärven kirkkoherra Fabritius (Jarno Hannula), Jänes-Jussi kuten nurmijärveläiset häntä kutsuvat, nostelee maljoja ja nauttii olostaan Kallen kanssa puistossa. Kartanon ajurilla Eric Mattssonillakaan (Harri Wilén) ei ole suu tuohesta.
Ilmassa on kevään odotusta, iloa ja valoa. Renkien Jaakko Korsar (Samuli Piela, oik.) ja Heikki Heikinpoika Kittilä (Arttu Immonen) sydämet lyövät kevätkiihkoisina, kielot tuoksuvat ja piikalikat ovat kuin tuomenkukat.
Aikauden musiikkia Charlotta Kivistön johdolla Kytäjän kartanolla, Sami Kujala basso, Pasi Jääskeläinen kitara ja laulu, Charlotta viulu.
Huijariparoni Agathon Archenholtz (Juha Tuomi) ja Anna Sophie Armfelt (Suvi Pietilä),
Erik Wilhelm Armfelt (Janne Vaittinen) ja Margareta Angelin (Marju Kettunen)
Anna Beata Nordenborg (Hilkka Kauppinen), Maria Magdalena Mûller "Leena" (Auli Hyyrynen) Taavetti Juhonpoika (Sakari Kajosaari)
Charlotta Adriane Archenholtz (Miina Nieminen) ja Kytäjän kartanon talousmamselli Leena.
Hedda, Kallen sisar, on joutunut muuttamaan miehensä tuhlailevan käytöksen takia Kytäjän kartanon komeudesta Numlahden kartanoon lapsineen ja siksi pyrkii kaikin tavoin pääsemään rakkaan Kalle-veljensä suosioon. Keinoja kaihtamatta. Yläkuvassa juonittelevat vas. Anna-Sophie Armfelt (Suvi Pietilä), Fredrika Charlotta Armfelt (Sonja Heinänen), Johanna Gustava Brunow (Marke Eiristö) ja Margareta Angelin (Marju Kettunen).
Armfeltien aikaan -näytelmään kaavoitettiin, leikattiin, ommeltiin ja tietysti suunniteltiin yli 50 asua. Charlotta taituroi liki kaikki hatut ja yhdessä Suvin kanssa valmistivat peruukit, meikkasivat ja kampasivat koko porukan. Mahtavalopputulos teatterilta, jossa liki kaikki toimijat ovat työssä käyviä!
Humoristinen ja hassunkurinen kertomus, josta ei puutu vauhtia eikä vaarallisia tilanteita romantiikasta ja metsästyksestä puhumattakaan. Kytäjän tarunhohtoisen kartanon puutarha sekä Numlahden kartanon rouvainsalonki kutsuvat keväisen kartanon juhliin. Yläkuvassa köyhät Armfeltit parin punssilasillisen jälkeen.
Numlahden kartanossa köyhät Armfeltit kuluttivat päivänsä kaihoamalla Kytäjälle rikkaan Kalle-enon luokse. Rouvassalongissa kuului joutenolon lisäksi päiväohjelmaan hullunkuriset hupsutukset, kauneudenhoito ja seuraleikkien ja uusien tanssien opiskeleminen yhdessä Eric Wilhelm Armfeltin kanssa. Kaksostytöt Ursula ja Ebba Brunow osallistuivat mikäli sattuivat olemaan paikalla.
Hedda Armfeltin poika Eric Wilhelm (Janne Vaittinen) vietti äitinsä ja sisariensa kanssa joutilasta elämää Numlahden kartanossa. Ericin hattua ommellessa ei mielikuvituksella ollut rajoja, ihana mutta työteliäs ommeltava koko Eric!
Sekä näytelmän rekvisiitta, lavasteet, vaatteet että musiikki takasivat vapaan temmellyskentän mielikuvitukselle. Kerrankin sai tuutata täysillä!
Esitys on mukaansa tempaava, humoristinen ajankuva, mutta myös arvokas oppitunti entisaikojen hyvinkääläisten elämään ja ihanteisiin. Teatterimme puvustajien valmistavat 1800-luvun puvut, elävän orkesterin esittämä ajalta olevaa musiikki ja historiallisiin tosiasioihin ja FM Katri Lehdon kirjaan perustuva käsikirjoitus takasivat viihtyisän illan isoisiemme ja -äitiemme maailmassa.
HYVÄT KYTÄJÄN KARTANON HELLUNTAIJUHLAVIERAAT
Teille, jotka olette käyneet Kytäjän kartanoherran luutnantti Kalle Armfeltin helluntaijuhlissa suositellaan vierailun jälkeen pysähtymistä HARLEKIINI-KIEVARIIN täyttämään vatsanne ajan herkuilla. Ruokaillessa voitte muistella puutarhajuhlien tunnelmaa.
RUOKALISTA OLKAA HYVÄ
ARMFELTIEN AIKAAN
KYTÄJÄN KARTANOSSA:
Herr Lieutenant , Kytäjän kartanon isäntä - AKI KORPELA
CARL JOHAN ARMFELT ”Kalle” s. 1764
MARIA EERIKINTYTÄR FÄLT ”Maija” s. 1797 - VERENA KONTTILA
Kytäjän kartanon piika
MARIA MAGDALENA MÜLLER ”Leena” s. 1758 - AULI HYYRYNEN
Kytäjän kartanon talousmamselli
JAAKKO KORSAR s. 1790 - SAMULI PIELA
Kytäjän kartanon renki, luutnantti Carl Johan Armfeltin avioton poika
HEIKKI HEIKINPOIKA KITTILÄ s. 1790 - ARTTU IMMONEN
Kytäjän kartanon renki
KUSTAAVA JUHONTYTÄR STOLT s. 1797 - MARTTA KORPELA
Kytäjän kartanon sisäpiika
TAAVETTI JUHONPOIKA s. 1773 - SAKARI KAJOSAARI
Kytäjän kartanon puutarhuri
KUSTAA PAAVALINPOIKA TRÄNG s. 1776 - HARRI WILÉN
Kytäjän kartanon pehtoori
ANNA BEATA NORDENBORG ”Annette” s. 1767 - HILKKA KAUPPINEN
Luutnantti Carl Johan Armfeltin nuorin sisar
NUMLAHDEN KARTANOSSA
HEDWIG SOFIA ARMFELT ”Hedda” s. 1758 - TERHI KORPELA
Leskikapteenska, luutnantti Carl Johan Armfeltin sisar
ERIK WILHELM ARMFELT s.1789 - JANNE VAITTINEN
Luutnantti, kapteeni Erik Lorenzin (kuoli 1791) ja Hedwig Armfeltin lapsi
ANNA SOPHIE ARMFELT ”Annsofi”s.1780 - SUVI PIETILÄ
Neiti, kapteeni Erik Lorenzin (kuoli 1791) ja Hedwig Armfeltin lapsi
FREDRIKA CHARLOTTA ARMFELT s. 1782 - SONJA HEINÄNEN
Neiti, kapteeni Erik Lorenzin (kuoli 1791) ja Hedwig Armfeltin lapsi
JOHANNA GUSTAVA BRUNOW s. 1790 - MARKE EIRISTÖ
Neiti, Hedwig Armfeltin kummityttö
URSULA LEONORA BRUNOW s. 1796 - ANNA-STIINA POUTA
Neiti, Johanna Brunowin sisar ja Ebba Brunowin kaksoissisar
EBBA ANDRENA BRUNOW - EEVI KIVELÄ
Neiti, Johanna Brunowin sisar ja Ursula Brunowin kaksoissisar
MARGARETA ANGELIN s. 1780 - MARJU KETTUNEN
Rouva, neiti Johanna Brunowin äitipuoli
VIERAILIJOITA KYTÄJÄN KARTANOSSA
AGATHON ARCKENHOLTZ s. 1781 - JUHA TUOMI
Huijariparoni, neiti Fredrika Armfeltin sulhanen
CHARLOTTA ADRIANE ARCKENHOLZ s. 1797 - MIINA NIEMINEN
Huijariparoni Agathon Arckenholzin nuorin sisar
JOHAN FABRITIUS, ”Jänes-Jussi” s. 1785 - JARNO HANNULA
Nurmijärven kirkkoherra
TEKIJÄT
KÄSIKIRJOITUS - A.Lahtinen-L.K.Lehto-K.Lehto-B.Kivistö
DRAMATISOINTI JA OHJAUS - Benita Kivistö
MUSIIKIN SÄVELLYS, SUUNNITTELU, SOVITUS ja JOHTO -
Charlotta Kivistö
MUSIIKIN ESITYS - HaamuOrkesteri:
Charlotta Kivistö - viulu ja piano
Matti Salovaara - kitara ja laulu
Sami Kujala - ukulelebasso
Mertsi Tuomainen - loota
Marju Kettunen - saksofoni
PUKU- JA LAVASTESUUNNITTELU - Benita Kivistö
LAVASTUKSEN TOTEUTUS - Aarno Jalonen, Jaakko Kivistö, Jarno Hannula ja Juha Tuomi
PUKUJEN OMPELU - Hilkka Kauppinen ja Benita Kivistö
PÄÄHINEET - Benita ja Charlotta Kivistö
NAAMIOINTI - Suvi Pietilä ja Charlotta Kivistö
REKVISIITAN SUUNNITTELU JA VALMISTUS - Jaakko Kivistö, Jarno Hannula ja Juha Tuomi
PUKIJAT - Maarit ja Johanna Kajosaari, Anna-Liisa Jahnukainen ja Olga-Liisa Jahnukainen
TANSSINOPETTAJA JA TANSSINOPETUS - mestaritanssija Antti Savilampi, Osku Heiskanen, Toni Keski-Liikala, Charlotta Kivistö ja Masi Saurén
RENGASTRAPETSIN KIINNITYS - Mirja Tuomi/Hakasirkus
VALO- JA ÄÄNITEKNIIKKA - Jarmo Tapola ja Pietari Similä/Hyvinkääsali
VALOKUVAT - Teemu Heikkilä ja teatterilaiset
YHTEISTYÖSSÄ MUKANA - Hyvinkään kaupunki/Hyvinkääsali
KIITOS - kulkuriTeatteri kiittää erinomaisia yhteistyökumppaneitaan sekä kaikki lukuisia lahjoittajia - Kiitos!
NÄYTELMÄN KESTO - Väliaikoineen arviolta parisen tuntia.
Näytelmän, käsikirjoituksen ja musiikin oikeuksia valvoo KulkuriTeatteri ry. Sekä musiikin että tekstin osittainenkin lainaaminen ilman lupaa kielletty.
Aamupukuun sonnustautuneena saattoi mennä kokonainen päivä. Välillä Eric voi ihailla itseään tyylikkäänä taulusta. Aatelisarvo velvoittaa.
Kytäjän kartanon lehdoissa kukkivat kielot 1800 luvulla niin kuin tänäkin päivänä. Kuvan kielot Charlotta toi tuliaisina Amerikasta ja lavastaja Aarno entisenä ja Benita nykyisenä kytäjäläisenä askartelivat niistä kukkivia kielokumpuja kartanon Parkiin.
Teatterin naiset koristivat juhlapöydän oikeine syötävineen, kieloineen ja punssimaljoineen.
Päivitetty 21.1.23 b
bottom of page