top of page
KulkuriTeatteri
Charlotta Kivistö/Hyvinkään orkesteri
Benita Kivistö/KulkuriTeatteri
Hyvinkään Orkesterin ja KulkuriTeatterin yhteistyössä tanssittiin läpi vuosisatojen. Keikistelevät barokkimiehet, kauniit rokokoonaiset, leveähelmaiset daamit ja frakkipukuiset kavaljeerit tarjosivat silmänruokaa klassisen orkesterin tahdittamana.
Hyvinkääsalissa 10.4. ja 11.4.2014
1600-LUKU: KUNINKAAN TANSSI
Kuningas Kustaa II Adolf kävi Hyvinkään Hopeavuorella ja matkallaan poikkesi Marketta Niilontyttären majatalossa näyttämässä miten suuressa maailmassa tanssitaan.
"Olen Apollonia Jaakontytär, kiertävä trubaduuri Suomen Turusta. Pukuni on viimeisimpien trendien mukainen, tosin sarvien käyttö hatuissa alkaa näin 1600-luvun alussa olla jo vähän vanhanaikaista.
Sen voitte itse todeta, kun Pohjolan Leijona, Lumikuningas, Ultima Thule. Hänen Kunnianarvoisa Korkeutensa, Hans Höghet Ruotsi-Suomen kuningas KUSTAA II ADOLF itse korkeassa persoonassaan saapuu Nikkilän Majataloon seurueensa kanssa.
Saatte nähdä ennennäkemätöntä loistoa täällä Pohjolan perukoilla, takaan ettette näe sarvihattuja!"
KUNINKAAN TANSSIN TANSSIJAT
Aki Korpela - kuningas Kustaa II Adolf
Anni Eiristö – Valpuri-muori
Auli Hyyrynen – Marketta Niilontytär, Hyvinkään Nikkilästä
Charlotta Kivistö – Apollonia Jaakontytär, Turun linnan muusikko
Harri Wilén – Juho Grelssinpoika Hyvinkään Krissiltä Hilkka Kauppinen – Pirjetta Laiskaluu
Jaakko Kivistö – Josef Canuti, piispa
Jarno Hannula – Olavi Jaakonpoika, Hämeenlinnan verovouti
Marke Eiristö – Kirsti Eerikintytär
Sakari Kajosaari – Heikki Olavinpoika. Lopen nimismies
Samuli Piela – Siegfred eli Sipi-vouti Helsingin Latokartanosta
Suvi Pietilä – Selma-neiti Krissiltä
Yrjö Koskinen – Matti Mikonpoika, Kytäjärven Ollilasta
Tiina Kinnunen – Ebba Jaakontytär- Loft
1700-1800 LUVUILLA OLI MUODISSA
BOURREÈ - MENUETTI - KONTRATANSSI
Sitten siirryttiin seuraavalle vuosisadalle nopean Bourréen ja menuettien tahdissa. Näitä tansseja kävi kulkureille opettamassa tanssitaiteilija Maria Hostikka.
RAMEAU: TAMBOURIN BOURRÉE
SUBLIGNY: MENUETTI
Barokin ajan suosituimpia tansseja oli Bourrée. Sen tanssi meille suloinen paimenpari Etelä-Ranskan maaseudulta. Marju Kettunen ja Janne Vaittinen.
Kolmella parilla tanssittava iloinen Sublignyn menuetti on sukua solatanssille. Tanssijat: Markku Nieminen - Suvi Pietilä, Sakari Kajosaari - Auli Hyyrynen, Arto Vedenpää - Anne Pietiläinen
1800-LUKU: KONTRATANSSI
Aki Korpela, Arto Vedenpää. Harri Wilén, Janne Vaittinen, Jarno Hannula, Sakari Kajosaari, Samuli Piela, Yrjö Koskinen,Markku Nieminen, Jaakko Kivistö, Anni Eiristö, Auli Hyyrynen, Hilkka Kauppinen, Marju Kettunen, Marke Eiristö, Suvi Pietilä, Tiina Kinnunen, Anne Pietiläinen, Charlotta Kivistö
1800 - LUKU: VALSSIN VUOSISATA
Suomi lakkaa olemasta Ruotsin kruunun alla ja pääkaupunki vaihtuu Turusta Helsingiksi. Eletään huiman kehityksen aikaa ja naisten helmat ovat suurempia kuin koskaan. Kun 1800-luvulle johdatti riehakas kontramenuetti niin kuohuvan vuosisadan lopussa tanssittiin suomalaisissa kartanoissa valssin tahdissa. Niin mekin seuraavaksi!
Näin tanssittiin valssia suomalaisissa kartanoissa 1800-luvun loppupuoliskolla. Kulkurit tanssivat Hyvinkääsalin esityksessä kaksi muusikko Charlotta Kivistön säveltämää valssia, joihin molempiin on tehnyt koreografian Antti Savilampi. Kuvassa valssi Katri Lehdon näytelmästä Leiwo.
Sakari Kajosaari – Marju Kettunen, Janne Vaittinen – Suvi Pietilä, Jaakko Kivistö – Marke Eiristö, Jarno Hannula – Charlotta Kivistö
Orkesteri kuulosti nyt aivan uudenlaiselta, kun uusi soitin, piano on löytänyt tiensä pian kaikkiin kamareihin. Alkukonsertissa cembaloa, sitten pianoa ja kohta vielä hieman harmonia soittaa Joanna Broman. Viuluja soittavat Charlotta Kivistö sekä Irina Kim, alttoviulua Tuomas Pirilä, selloa Laura Saari ja kontrabassoa Kari Kääriäinen. Kaikilla soittajilla on käytössään aika uudet, alle vuosisadan vanhat soittimet, mutta samankaltaisia jousiperheen soittimia on ollut olemassa ainakin 1500-luvulta. Orkesterin vanhinta soitinryhmää, jo luolamiesten aikoihin keksittyjä lyömäsoittimia soittaa Matti Sunell.
Puhallinsoitinperheestä on tänä iltana kuultu poikkihuilua, jota soittaa Kirsi Tuunanen sekä menuetissa nokkahuilua paimentyttömme Marju Kettunen. On vielä yhden uuden instrumentin aika, kun siirrymme 1900-luvulle: nuorin orkesterin soittimista on saksofoni, jota soittaa Maaret Nyberg.
1900-LUKU: POLKKAA, JENKKAA, RAG TIMEA...
1900-luvulle tultiin jenkan ja rehvakkaan Kytäjän polkan saattelemana sekä Tangoteatteri Kiukkaraisen esittämän argentiinalaisen säveltäjän Astor Piazzollan tangon ”Adios Nonino” myötä. Loppuhuipennus oli Letkis eli Rauno Lehtisen letkajenkka, johon yleisö osallistui riemumielin
1900-LUKU: KYTÄJÄN POLKKA
Markku Nieminen – Marke Eiristö, Harri Wilén – Hilkka Kauppinen, Jarno Hannula – Anne Pietiläinen, Arto Vedenpää – Marju Kettunen, Sakari Kajosaari – Anni Eiristö, Janne Vaittinen – Tiina Kinnunen, Yrjö Koskinen – Suvi Pietilä
KYTÄJÄN POLKAN LAULAJAT; Aki, Auli, Jake, Kaisu, Samuli
APOLLONIA JAAKONTYTÄR KIITTÄÄ:
Tänään olette nähneet tansseja hyvinkääläisen KulkuriTeatterin esittäminä. Koreografiat ovat Antti Savilammen sekä Maria Hostikan käsialaa.
Hyvinkään Orkesteri ja KulkuriTeatteri kiittävät teitä arvoisa yleisö matkaseurasta läpi tanssin vuosisatojen. Konserttimme päättyy itseoikeutettuun tanssihittiin, eli kappaleeseen, joka on yksi kaikkien aikojen suosituimmista kansainvälisistä hiteistämme. Tätä Rauno Lehtisen kappaletta on myyty ulkomailla ja Suomessa miljoonia ja miljoonia levyjä, sitä on soitettu radiossa viikkojen ajan yli 60 kertaa päivässä, se oli Hollannissa listaykkösenä kuuden viikon ajan ja soi Moskovan Punaisella Torilla tuhansien kuorolaisten ja tanssijoiden esittämänä. Arvoisa yleisö, tulkaa mukaan! Englanniksi se on Let’s kiss, ranskaksi Anton Letkiss ja ihan vaan suomeksi Letkis.
Ohjauksesta ja historiallisista asuista mukaanluettuna naisten hiuslaitteet vastasi Benita Kivistö
Päivitetty 4.4.2024
bottom of page