top of page
KulkuriTeatteri
tuokiokuvia rintamalta
KUMPUJEN YÖ
MUISTOISSA
Näytelmä valmistui tilaustyönä Hyvinkään kaupungin 90-vuotisjuhliin itsenäisyyspäivänä 2007 Hyvinkääsalissa.
Käsikirjoitus rakentuu miesten ja naisten omille kertomuksille, jotka on julkaistu E.Eräsaaren toimittamassa kirjassa Kansa taisteli – miehet kertovat ja V. Revon teoksessa Miesten kertomaa.
Yö on laskeutunut paljaaksi ammutulle sotatantereelle. Kaatuneiden valitukset kuuluvat vaimeina, väsyneet soturit ovat saaneet hetken levon. Sotakirjeenvaihtaja kulkee aaveena yössä. Silloin tällöin salamavalo leikkaa reiän sysipimeään ja näyttää tuokiokuvan yksittäisen soturin taistelusta.
KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS
Benita Kivistö
ROOLEISSA
Aki Korpela - vartiomies Wikberg
Jaakko Kivistö -lentäjä Hersalo
Jouko Tanner - sotamies Murros
Jarno Hannula - sotamies Lehikoinen
Yrjö Koskinen - sotamies Kemppi
Harri Wilén - vartiomies Repsu
Aarno Jalonen - sotamies Mielonen
Sakari Kajosaari - sotamies Lyytikäinen
Auli Hyyrynen - Annikki-lotta
MUSIIKKI
johto - Charlotta Kivistö viulu ja urut
esitys - Mari-Anni Hilander laulu
Veteraanin iltahuuto - KulkuriTeatteri ja Hyvinkään Mieslaulajat
RUNON LAUSUNTA
Lassi Heikkilä: Suomi II
Elvi Tommola
Charlotta Kivistö viulu
VALOT - Jarmo Tapola
ÄÄNENTOISTO - Seppo Airisto
PUVUSTUS - Benita Kivistö
Lotta-puku - Lottamuseo
REKVISIITTA - Jaakko Kivistö
KUVAT - Aarno O. Jalonen
LOTTA ANNIKKI
"Nyt se alkoi, heinäkuun viimeisenä päivänä. Taivas, maa ja kaikki mitä niissä on, tärisee ja vapisee. Oma tykistötulemme soittaa mahtavana ja voimakkaana, voittoa ennustavana. Mutta nyt jo ajavat potilasautot pihaan. Tätä jatkuu taukoamatta kaksi vuorokautta. Kaaosta on mahdotonta kuvata. Paareja on vieri vieressä joka paikassa; vintissä ja toimistossakin. Kun sisälle ei enää mahdu, jätetään ne pihalle koivujen alle, auringolta varjoon. Kuolema käy valitsemassa omansa. Me lotat kilpailemme pojistamme kuoleman kanssa. Pidämme kiinni! Yritämme hoivata heidät kiireesti leikkauspöydälle.
Emme halua osoittaa väsymystä. Sellainen ajatuskin tuntuisi halvalle. Kaiken kurjuuden keskellä on suurta onnea, kun voi edes vähän lievittää poikiemme kärsimyksiä."
SOTAMIES KEMPPI
Nyt alkaa mun taistelu. En ota yhtäkään taka-askelta. Vain voitto taikka sankarikuolema kelpaa. Mun on saavutettava matkani määrä. Mun on löydettävä suomalaisen sotilaan sankarikuolema. Tuolla näkyy jo aukean laitaa, 600-700 metriä leveää. Pysähdytään metsänreunaan. Manninen heilauttaa parabellumiaan, nyt pojat lähdetään. Ryömitään ketjussa pitkin maata. Raahataan
Taipaleelta tuotua täysautomaattikivääriä. Pirun raskasta, mutta ei auta. Läntisellä
metsänreunalla leimuaa jo piiskatykkien suuliekit. Suojaan perkele. Taistelu on alkanut!
Viholliset tykittävät. Tulenjohtaja on helvetti tilanteen tasalla. Ja lisää tulee. Nyt sillä pirulla on kaikki aseet toiminnassa. Varokaa! Kiviaita murskaantuu! Kivet lentävät tulimeressä kuin herneet. Auttakaa…apua…tulkaa Jumalan tähden auttamaan…missä lääkintämiehet…
SOTAMIES MURROS
Kaukjärven ja Perkjärven suunnalta kuuluu räjähdyksiä. Tulipalo kajastaa. Joulukuun kuudes päivä, nytkö se päättyy, vihollisen viivyttäminen.
SOTAMIES LEHIKOINEN
Perkele! Vihollistykistö paahtaa niskaan kranaatteja niin vimmatusti, että kohta ovat pojat oksat poissa puista kuin suutarin joulukuusesta.
SOTAMIES MURROS
Hyökkäysvaunu - on jo ylittänyt etumaiset asemat – hyppää Lehikoinen. Puhelinlinja on rikki! On korjattava.
SOTAMIES LEHIKOINEN
Varo, tankki tulee! Juoksuhautaan Murros!
SOTAMIES LYYTIKÄINEN
Saartorengasvaihe! Meillä on vain kymmenen surkeaa kivääriä. Panssarituli pauhaa, mutta pojat tekevät varmaa työtä. Haavoittuneet täyttävät patruunasiteitä taisteluhaudan pohjalla. Ammun pystykorvallani minkä ehdin. Vihollisen puoleinen panssarisiipi on viidenkymmenen metrin päässä! Jalkaväki huutaa uraata jo paljon varovaisemmin. .
VARTIOMIES WIKBERG
Mä vartiossa seison tääll yössä yksinäin on seuranani taivaan tähti kirkas...
LENTÄJÄ HERSALO
Taivas on tähtikirkas. Siis alhaallakin pakkanen kiristyy! Näen Messerschmittini ikkunasta allani Äyräpää-Summa alueen. Suojaan viivytystaistelua käyviä maajoukkoja vihollisen lentokoneilta. Ohjaan Viipurin länsipuolitse – entisen Suur-Merijoen ja Turkinsaaren lentoasemien yli. Partiomme iskee viholliskonemuodostelman kimppuun. Hyökkään mukaan. Tähtään ja ammun. Tulitan läheltä. Helvetti on irti! Kahdeksan Tsaikkaa syöksyy maahan, neljä poistuu vaurioituneina. Tuolla viholliskone lentää matalalla. Syöksyn perään. Ammun! Se putoaa metsään!
SOTAMIES REPSU
Yksikään mies ei pelkää oman henkensä puolesta. Varmalta näyttävän kuoleman edessä silmiemme eteen aukeaa näky kodista ja omaisista. Sanomattoman raskasta on ajatella heitä! Miten he järkyttyvät kun pappi tuo suruviestiä rintamalta. Ainoa jäljellä oleva toivomuksemme on, että pystyisimme kunnialla suorittamaan viimeisen taistelumme.
SOTAMIES LEHIKOINEN
Nyt on pojat viimeinen näytös alkamassa"
Sotamies Mielosen viimeinen näytös!
Olkoon tämä esityksemme kunnianosoitus kaikille niille suomalaisille miehille ja naisille, jotka taistelivat tämän maan itsenäisyyden puolesta ja niin tehden hankkivat meille isänmaan, vapaan Suomen, jota saamme kyntää ja rakastaa.
Päivitetty 16.5.23 Hossa
Olkoon tämä esityksemme kunnianosoitus kaikille niille suomalaisille miehille ja naisille, jotka taistelivat tämän maan itsenäisyyden puolesta ja niin tehden hankkivat meille isänmaan, vapaan Suomen jota saamme kyntää ja rakastaa.
bottom of page