Kartta2%202_edited.jpg

Tutustu Hyvinkään kyliin

8.-9.2.20 Hyvinkääsalissa

Kauniit, omaleimaiset, elävät kylät ovat ehdottomasti parasta Hyvinkäätä. Tässä KulkuriTeatterin järjestämässä tapahtumassa halusimme antaa kylien asukkaille mahdollisuuden kertoa kylistään sekä sanoin että myytävin tuottein. Itse kannoimme kortemme kekoon  koko perheelle tarkoitetussa näytelmässä Kylillä kuultua, Siinä tuotiin esiin kunkin kylän ominaispiirteitä. Tapahtuma oli avoinna kaikille, vain näytelmäliput olivat maksullisia. 
IMG_9671_edited.jpg

Me kulkurit olemme käyneet esiintymässä melkeinpä kaikissa kylissä. Tässä vietetään kesän kauneinta päivää Heikki ja Ritva Saukkosen lammella Kytäjällä. Lukemattomia kertoja on esiinnytty myös Maapirtillä ja Kytäjän kartanon jahti-illallisilla, kartanon puistossa ja järjestimmepä me muutamana vuonna Kytäjän Kesäpäivät, jotka piti lopettaa liian suuren suosion takia. : ) Opastimme kartanossa ja esiinnyimme pihalla. Oi niitä aikoja - hauskaa oli!

AHDENKALLIO-YLENTOLA

Ahdenkallion kartano.jpg

Noin viisi kilometriä Hyvinkään keskustasta sijaitsee Ahdenkallion kartano. Sen hirsinen, Waldemar Aspelinin suunnittelema päärakennus valmistui 1906 pian suurlakon jälkeen. Kartanon maat muodostettiin Hausjärven puolella sijaitsevan Erkylän kartanon eteläisimmistä osista. Viljelyala on 1990-luvulta asti ollut vuokralla, eikä kartanolla ole yritystoimintaa.
 
Ahdenkallion ensimmäinen omistaja Minette Donner (1848 - 1922, os. Munck) lahjoitti  Hyvinkään kauppalalle ja seurakunnalle mm. Hämeenkadun ja Ahdenkallion koulujen tontit ja hirret, urheilukentän ja uuden kirkon tontin. Hän ylläpiti vähävaraisille naisille tarkoitettua nykyisin Pirkonkotisäätiöön kuuluvaa Wilhelminakotia Hyvinkäällä.
Minette oli myös mm. Naisasialiitto Unionin perustajajäsen. Aikanaan kouluna toiminut Ylentola-Ahdenkallion kylätalo on myös Minette Donnerin lahjoittama. Ahdenkallion kartano oli Minette Donnerin koti

KAUKAS

Kaukasin koski.jpg

Kaukasten luonnonläheinen ja tunnelmallinen kylä sijaitsee Hyvinkäällä Tuusulan ja Mäntsälän rajoilla noin 15 km Hyvinkään keskustasta. Kaukasten alueeseen kuuluvat myös etelässä Uusikylä ja pohjoisessa Myllykylä.

Hyvinkään vanhin asukasyhdistys, Kaukasten Asukasyhdistys ry toimii Kaukasten, Myllykylän ja Uudenkylän asukkaiden yhdyssiteenä. Sen tarkoituksena on toimia alueen turvallisen ja viihtyisän asumisen, monipuolisten palvelujen ja terveellisen ympäristön puolesta. Kaukasten Juhlatalo on kylän keskuspaikka. Taloa käytetään juhlien ja kyläkokousten järjestämiseen sekä harrastustoimintaan. 

KYTÄJÄ

Jaanankalliolta.jpg

Kytäjän kylän kirkko vihittiin käyttöön v.1939. Kartanomallisessa vireässä Kytäjän koulussa on oppilaita 70. Juhlatiloja on joka makuun, Maapirtti kirkon vieressä, Kartanotalli, Kytäjän juhlatila sekä Solttilan maja. 

Kytäjän kartano oli aikoinaan Suomen suurin maatila ja nykyisillä 4 400 hehtaareillaan edelleen Suomen suurimpia. Kytäjärveen pistävällä niemellä sijaitsee vuonna 1878 valmistunut huonokuntoinen päärakennus. Kartanoa ovat hallinneet kuuluisat suvut: Tottit, Flemingit, Armfeltit, Linderit ja Vähäkalliot, nykyisin kartanon omistaa Laakkosten suku. Alueella pelataan  golfia Suomen parhaimmistoon kuuluvalla radalla. Elinvoimaisista yrityksistä  mainittakoon Tuias ja Wennborgin tila.

PALOPURO

IMG_3163_edited_edited.jpg

Palopuro on kylä Hyvinkään keskustan ja Jokelan välissä. Etäisyyttä kumpaankin on noin viisi kilometriä. Palopuron kylässä asuu noin 400 ihmistä ja alueella noin 600.
 
Palopuro on aikanaan ollut vireä kylä, siellä on ollut mm. kauppa, kirjasto, koulu, neuvola, posti ja postipankki sekä rautatieseisake. Nykyään Palopuro tunnetaan valtakunnallisestikin ns. Palopuro-symbioosista eli kolmen luomutilan yhteistoiminnasta: Knehtilä (kuvassa oikealla), Lehtokumpu ja Mäntymäki. Kylässä toimii myös tilausravintola Neilikka (kuvassa vasemmalla).

NOPPO

Noppo%201_edited.jpg

Noppo on noin tuhannen asukkaan nopeasti kasvava kylä ja teollisuusalue Hyvinkäällä. Kylän halki kulkee rautatie ja lähistöllä moottoritie. Matkaa Helsinkiin on viisikymmentä kilometriä ja Hämeenlinnaan saman verran. Nopon vuonna 1961 rakennetun koulun alueella sijaitsee urheilukenttä ja lähiliikuntapaikka. Oppilaiden vanhempien ja koulun henkilökunnan kesken on aktiivista yhteistoimintaa, samoin myös koulun pihapiirissä toimivan Nopon päiväkodin kanssa.

Nopon kyläkuvaa hallitsee vanhan kolmostien ja moottoritien väliin sijoittuva teollisuusalue.

RIDASJÄRVI

Ridasj%C3%A4rvi%203_edited.jpg

Ridasjärvi on noin 400 asukkaan kylä 10 kilometriä Hyvinkään keskustasta itään. Siellä toimii alakoulu, tuetun asumisen Oljamikoti, Hyvinkään ampumaurheilukeskus sekä päihdehoitokeskus.

Ridasjärven järvi on pinta-alaltaan 296 hehtaaria ja keskisyvyydeltään 80 senttimetriä. Rannat ovat monin paikoin soisia ja umpeen kasvavia. Ridasjärven, Järvisuon ja Ritassaarensuon kokonaisuus on kansallisesti merkittävä FINIBA-linnustoalue, jossa pesii runsaasti naurulokkeja, sinisorsia, telkkiä, nokikanoja, härkälintuja sekä harvinainen pikkulokki. Keväisin muuttavia lintuja levähtää järvellä sadoittain ja uusi lintutorni täyttyykin niitä kuvaavista lintuharrastajista.

USMI

IMG_0226%5B1%5D_edited.jpg

Kuvat: KulkuriTeatteri ja kyläyhdistykset

Usmi on korkeiden kallioiden ja syvien rotkojen seutua. Monimuotoinen ulkoilualue on yli 20 neliökilometrin laajuinen. Pikkujärviä ja lampia Kytäjä-Usmilta löytyy 26, lisäksi alueella on lukuisia puroja. 

Puronvarsilehdoissa kasvaa useita harvinaisia ja etenkin Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja, kuten hirvenkello, kynäjalava, lehtoneidonvaippa ja kullero.

Kytäjä-Usmista löytyy merkittyjä polkuja, pyöräily- sekä hiihtoreittejä. Alueella on lisäksi uima-, laavu- ja tulentekopaikat. Hienot maisemat ja monipuolinen luonto yhdessä hyvin merkittyjen reittien kanssa tarjoavat ulkoilijalle kiinnostavan vierailupaikan.

Eläinlajeista muun muassa hirvi, ilves, liito-orava, valkohäntäkauris ja villisika elävät alueella, vierailevatpa siellä joskus myös karhu ja susi.